Brunei

Heps! Jospa minakin avaisin sanaisen ruumisarkkuni, ja kirjoittelisin tanne.

Oltiin viela vuorokausi sitten Bruneissa. Pieni valtio (400 000 as.), joka koostuu kohdesta erillisesta osasta, ja jonka ainoa rajanaapuri on Malesia. Ei valttamatta mielenkiintoisin valtio missa olen kaynyt, mutta jollain tavalla kylla erikoisin.

Brunei on sulttaanikunta. Yhdet vaalit siella on joskus kayty, mutta heti niiden jalkeen sulttaani julisti hatatilan, ja hajotti neuvoston. Tassa maassa sulttaani siis rulettaa. Sama suku on hallinnut maata ties kuinka ja kauan. Kaikissa ravintoloissa missa kaytiin, kuten myos meidan hotellissa ja postissa, oli sulttaanin kuva seinalla. Se lienee maassa pakollista. Alkoholi on maassa laitonta, huumekaupasta voi saada kuolemantuomion.

Mutta ei Brunei kauhean totalitaristinen (en ole varma onko oikea sana) valtio silti ole. Ainakin uskonnonvapaus on olemassa, ja katukuvassa on myos kiinalaisia (taolaisia) temppeleita. Kristittya kirjallisuuttakin meille tarjottiin. Vain osa naisista kayttaa muslimeille tyypillista huivia. Vaikka sulttaanin kuvat olivatkin seinalla kaikissa julkisissa tiloissa, oli niiden vieressa sitten Marilyn Monroen kuva tai joku vastaava ravintolan sisustukseen sopiva. Lansimainen musiikki soi kaupoissa, ja ostarit on taynna kallista merkkivaatetta. Mc Donaldsia ei kylla ole, ja, hauska juttu sinansa, muuten Kaakkois-Aasiassa suosittu KFC -ketju on maassa korvattu omalla lahes taydellisella kopiolla samasta pikaruokapaikasta. Mainittakoon viela, etta yhdella vastaankavelleella pikkupojalla oli paallaan suomalaisen Children of Bodom -yhtyeen paita.

"Bruneihin? Miksi sinne? Eihan siella ole mitaan".
Nain totesi hostellityontekija Singaporessa kun kerroimme suunnitelmiamme. Eika han vaarassa ollut. Jos ei ole yhtaan kiinnostunut pohtimaan miten tama yhteiskunta toimii, niin onhan Brunei matkailijalle aika tylsa valtio. Muutama moskeija, ja siina se sitten olikin. Tai no, paakaupungin (pisteet himaan jos osaat nimeta lunttaamatta) lapi virtaavan joen varteen on rakennettu kokonainen kaupunginosa tolppien nokkaan veden paalle. Sellaista en ole itse missaan ennen nahnyt.

Eniten iskee silmaan hiljaisuus. Paakaupungissakin on TOOOSI hiljaista. Mihin aikaan paivasta kaupungin kaduilla kaveletkin, ja katsot ymparillesi, on todennakoisempaa etta et nae yhtaan toista jalankulkijaa, kuin etta nakisit edes yhden. Niin hiljaista siella oli. Toisaalta se kertoo siita etta maa on rikas; kaikki kulkee autolla suoraan ostoskeskusten alla oleviin parkkihalleihin. Ja ne autot ovat uusia! Oljy tuo maahan rahaa, ja hyvat valit Britteihin takaavat maanpuolustuksen. Wikipedia kertoo, etta tassa maassa ei ole henkilokohtaista- tai yritysverotusta. Koulutus on ilmaista. Jannana yksityiskohtana kerrottakoon, etta maassa on sama raha kuin Singaporessa. Tai siis seteleissa on toki Hanen Majesteettinsta kuva, ja ovat ne muutenkin erilaisia, mutta arvo on sama, ja ne kelpaavat ristiin.

Mutta lahdettiin siis maasta kahden yon jalkeen, kun se oli meille vahan kallis maa. On se sellaista.

Jonni